Pohiranna tähennüs

117
ENE VELSTRÖM.

ENE VELSTRÖM,
Rannakiele Keskukse üks iest ottaja, pohiranna inimäne ja pisukaste kielte austaja

Sie nädäl on kuuludettud Kuussalu kandi puolsaarijel –Pärispäl ja Jumindal – rannakiele nädäläks. Rannakielt saab rääkidä ja kuulla Liesil ja Viinistul, pühäl soidamme rinni rannaküläjes, konelemme rannakielistest kohanimejest ja vahimme üle „Pohiranna kultuuriruumi“ rajad. Minneperäst tarbeb sidä kaike tehä?

Kuussalu rannarahva kiel on pohiranna, praigase nimegä Kuussalu rannakiel. Vade sie kiel kandab endäs rantlase eriomast olemist. Rantlase olemise muoti muistad siis, kui eläd rannass, püsüd paigal ja tahud sidä muista.

Kiele püsümine on vähä kierulisemb, sendäp kaik toised kieled piigistavad päälle, vade samas vois olla ige rantlase küsümüs – midä minä sais tehä, et sie poline kiel uueste elämä akkas ja mei kaik olis rikkammad? Üks voimalus on kerra aestas suvekuujel sen kiele üles ubitamine ja kuoss oppimine.

Kuda kiele konelemine ige edesi ja edesi nuorembille lähtes, on viel suuremb küsümüs. Ielmäse aesta suvel, peräst „Kuussalu rannakiele sanastigu“ väljä tulemist, küsüs obetaja Malle Krusell, kas rannakielt vois obetada Loksa kuoli algklassijes – siel jo kaik rannalapsed. Oppimine sai algu sügüsel ja on ihkana suur riem, et oppima tuli ühüksätoist last. Samate on mittu suve rannakielt oppind Juminda puolsaare lapsed.

Luodan süämmest, et nie lapsed toinekerd mone rannakielise sana rääkiväd ja vanemmad kodu neiega samas kieles edesi judustavad. Ehk vastapäidi. Olemme ülbed ja reidulased oma kiele üle.

Et viel rohkemb Kuussalu ja kogu Pohja-Iesti rannakielelle elu sise puhuda, teimme sen aestal Rannakiele Keskukse. Ennemb olemme sidä teht kampas Rannakiele Üäks kuoss MTÜ Pohiranna, Juminda Puolsaare Seltsi, Iesti Kiele Instituudi, Keskkonnaammedi, Virve küläseltsi, Liesi pue, Loksa kuoli ja kaikije inimästegä, kenelle sie kerda on mend. Juo seitse aestat on ige kuu rannakiele tunnid ja nie meneväd augustikuust edesi. Neie kohta saad tiedüst Sanumituojast. Aviks on e-oppe ja kogusaamised toiste inimästegä, kenelle kiel tähtüs on. Iestist ja Suomest on käünd rääkimäs tiedüsemihed- ja naised. Mei kielest on tiedä annetud ÜRO-ss samate. Itse oppimise jauks on plaanis tehä järkmine raamat.
Kui sinäki tahud mei puolsaarije salakielt oppida, saad sidä tehä sen nädäläl. Valada tänäsest ajalehest Pohiranna päivije kava ja lüö kampa! Pisukaseks katsumiseks saad 6. lehel muistatada, mes on neie rannakieliste sanuje tähennüs.